
Toisen elatusmenojen maksaminen osana lahja- ja perintöverotuksen optimointia?
Yritysvarallisuuden siirtämiseen liittyen tulevat yleensä mieleen perinteiset verohuojennusmahdollisuudet kuten sukupolvenvaihdos, lahjaluonteinen kauppa ja omistusoikeuden siirtäminen ilman hallintaoikeutta. Esimerkiksi sukupolvenvaihdos voidaan yrittäjän elinaikana toteuttaa usealla eri tavalla, ja valittu toteuttamistapa voi vaikuttaa merkittävästikin sukupolvenvaihdoksesta aiheutuviin veroseuraamuksiin. Tuloverolaissa sekä perintö- ja lahjaverolaissa on omat sukupolvenvaihdoksia koskevat huojennussäännökset, kun taas varainsiirtoverolaista ei löydy vastaavia säännöksiä.
Edellä mainitut toimenpiteet voivat, varsinkin kun puhutaan suurista varallisuuseristä, mahdollistaa merkittäviä veroetuja, mutta niihin liittyy myös haasteita. Sukupolvenvaihdoksen toteuttaminen vaatii käytännössä veroasiantuntijan osallistumista suunnitteluun. Jos turhista riskeistä ja epäselvyyksistä halutaan välttyä, voi ennakkoratkaisun hakeminen Verohallinnolta olla välttämätöntä. Sukupolvenvaihdos edellyttää lisäksi, että yritystoiminnan jatkaja on sekä
-
tiedossa että
-
kiinnostunut ja kykenevä jatkamaan yritystoimintaa.
Sanotaankin usein, että mitä aikaisemmin siirron suunnittelu aloitetaan, sitä parempi. Erityisesti henkinen valmistautuminen ja hiljaisen tiedon siirtyminen voivat olla siirron suurimpia kompastuskiviä.
Toinen yksinkertaisiempi verosuunnittelukeino, on mahdollisuus antaa verottomasti lahjoja alle 5 000 euron arvosta kolmen vuoden aikana. Lahjan saajaa ei ole rajoitettu esim. omiin lapsiin tai sukulaisiin, vaan saaja voi käytännössä olla kuka tahansa. Lahja voi olla sekä rahaa että muuta omaisuutta, ja koska kummankin lahjanantajan lahjat verotetaan erikseen, voivat esim. vanhemmat antaa 9998 € euron rahalahjat kaikille lapsilleen kolmen vuoden aikana ilman veroseuraamuksia. Varsinkin jos toimenpiteet aloitetaan ajoissa ja suunnitelmallisesti tai vastaanottajia on useampia, puhutaan helposti ajan myötä kohtuullisen isoistakin summista.
Mutta mitä jos omaisuutta on paljon, vastaanottajia vähän, eikä sukupolvenvaihdos ole ajankohtainen tai edes mahdollinen? Vanhemmilla on elatusvelvollisuus siihen asti, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta, mutta myös aviopuolisoilla on lakiin perustuva elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan. Harva tietää, että muidenkin henkilöiden puolesta maksetut elatusmenot ovat laissa säädetty verovapaiksi, eikä tämä säädös ole rajoitettu puolisoon tai omiin lapsiin.
Jotta elatusmenojen korvaaminen voidaan katsoa saajalle verovapaaksi eduksi, edellyttää se käytännössä, että maksaja maksaa vastaanottajan vuokra- tai autonkorjauslaskun, ruokaostokset tai vastikkeet suoraan. Mikäli rahat siirretään ensin vastaanottajan tilille, joka sitten maksaa kulut itse, eivät edellytykset täyty, koska vastaanottajalla on silloin ainakin teoriassa ollut mahdollisuus käyttää rahat muuhun tarkoitukseen.
Huomionarvoista on, että avustuksen tarve ei ole verottomuuden edellytys. Tämä tarkoittaa, että jopa merkittäviä omaisuuseriä voidaan siirtää verovapaasti maksamalla saajan elatuskustannuksia, jolloin saaja voi säästää tai sijoittaa suuren osan omista tuloistaan.
Esimerkiksi lapsiperheen yhteenlasketut elatusmenot voivat nousta helposti 30 000–100 000 euroon vuodessa. Jos tähän yhdistetään mahdollisuus antaa alle 5 000 euron rahalahjoja kolmen vuoden välein, voidaan esimerkiksi 10 vuoden aikana siirtää huomattavia varallisuuksia täysin ilman veroseuraamuksia.
Yhteenvetona voidaan todeta, että omaisuuden siirtämiseen on monia eri menetelmiä ja vaihtoehtoja, ja suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa. Tässä muutamia keskeisiä huomioita:
-
Sukupolvenvaihdos voi olla verotehokas tapa siirtää yritysvarallisuutta, mutta edellyttää, että luovutuksensaaja jatkaa yritystoimintaa. Verohuojennuksia ei sovelleta passiiviseen sijoitusomaisuuteen, kuten pörssiosakkeisiin tai rahasto-osuuksiin.
-
Lahjaveroa voi pienentää pitämällä hallintaoikeuden lahjanantajalla. Tämä on yleistä esimerkiksi vapaa-ajan asuntojen siirroissa.
-
Omaisuutta voi myydä alihintaan ilman veroseuraamuksia, kunhan kauppahinta on yli 75 % käyvästä arvosta.
-
Elatusmenoihin ei kohdistu saaja- tai euromääräisiä rajoituksia, mutta ne on maksettava suoraan maksajan varoista.
-
Verovapaisiin elatusmenoihin kuuluvat esimerkiksi ruokaostokset, vuokra, puhelin- ja nettikulut. Omaisuuden hankinta tai velan maksu ei ole verovapaata, paitsi opintovelan osalta.
Ole siis yhteydessä meihin – autamme mielellämme löytämään juuri teidän tarpeisiinne sopivan ratkaisun!

Taloushallinnon asiantuntija
KLT, PHT, KTM
0400 415506